Työpajojen idea pähkinänkuoressa

Mikä on opetuksemme ydin ja näkemyksemme opetuksessa? Mitä ilmiömme parissa ja sitä käsitellessä tulee oppia? Millaista muuta kompetenssia opetuksemmee tuottaa oppilaalle?

• tunteiden nimeäminen ja ilmaiseminen
• omien tunteiden tunnistaminen, käsitteleminen ja hyväksyminen
• muiden tunteiden tunnistaminen ja tulkitseminen
• empatiakyvyn kehittäminen
• itsetuntemuksen lisääminen ja vahvistaminen

Mihin uuden opetussuunnitelman toimintakulttuurin periaatteisiin opetuksemme liittyy ja miten? Mitä laaja-alaista osaamista sen on tarkoitus kehittää?

Opetuksemme liittyy uuden opetussuunnitelman toimintakulttuurin periaatteista hyvinvointiin ja turvalliseen arkeen sekä vuorovaikutukseen ja monipuoliseen työskentelyyn. Laaja-alaisen osaamisen osa-alueista tunnekasvatus liittyy läheisimmin itsestä huolehtimiseen ja arjen taitoihin. Tunnekasvatus lisää itsetuntemusta ja -luottamusta, omien ja muiden tunteiden ymmärtämistä ja kohtaamista. Se myös tukee oppilaiden kokonaisvaltaista oppimista ja kehitystä yksilöinä ja osana suurempaa ryhmää. Tunnetaitojen hallitseminen on lisäksi olennainen osa sosiaalista vuorovaikutusta.

Miltä opetuksemme näyttää

• opettajan perustyön näkökulmasta
• oppilaslähtöiseltä
• oppija on toimija, opettaja on ohjaaja
• koulukulttuurin näkökulmasta
• perinteisestä poikkeavalta
• yhteistoiminnalliselta
• oppilaslähtöiseltä
• yhteistyön näkökulmasta
• yhteistyö kuraattorin, psykologin ja terveydenhoitajan kanssa
• yhteistyö perheiden kanssa
• mediakasvatuksen näkökulmasta
• eri medioiden vaikutukset tunteisiin
• miten tunteet näyttäytyvät eri medioissa.

Arviointi

Työpajojen onnistuminen oppilaiden, opettajien ja meidän näkökulmasta. Jatkuva arviointi päivien aikana havainnoimalla, sekä iltapäivän loppupurku eli ryhmäkeskustelu ensin oppilaiden ja sitten luokanopettajan kanssa. Arviointiin olisi voinut vielä liittää oppilaiden itsearvioinnin, jonka avulla olisi saatu enemmän tietoa oppilaiden oppimisesta.

Jeminan iholla 2

Ysien mikämikä-päivän suunnitelma

Tarvikkeet:
- värillistä kartonkia
- saksia
- teippiä
- paperia kirjoittamista varten (kopiopaperi, vihko tms.)
- tietokone musiikin soittamista varten

OPPITUNTI 1
Tavoitteet: aiheeseen tutustuminen ja aiempien tietojen palauttaminen mieleen.

1. Tutustuminen ja alkulämmittely, 30 min
- Päivän ohjelman ja aikataulun läpikäyminen.

- Nimilaput teipistä jokaiselle.

- Fillisjana: luokan toisessa päässä hyvä fiilis ja toisessa huono ilmaistuna hymynaamoilla. Jokainen kertoo vuorollaan lyhyesti mikä fiilis ja miksi. Lisäksi voi kertoa lyhyesti mitä tunteista tai tunnetaidoista tulee mieleen. 

- Tunne-evoluutioharjoitus: Sovellus ameebaleikistä —> Viha: Kulkee kädet ilmaa nyrkkeillen vihainen ilme kasvoillaan. Pelko: Kulkee vähän kyyryssä kurkkien sormien lomasta. Ylpeys: Kulkee rohkeasti pää pystyssä henkseleitään paukutellen. Suru: Kulkee alahuuli pitkällä kyyneleitään pyyhkien. Rakkaus: Kulkee kädet sydämen päällä sykkien leveästi hymyillen. Onnellisuus: Menee omalle paikalleen. (Taustalla musiikkia)

2. Mitä tunteet ovat? 10 min

- Oppilaat kertovat mitä tunteista tai tunnetaidoista tulee mieleen. —> Kirjataan taululle samalla ylös eri tunteita. 

- Keskustellaan yhdessä mitä tunteet ovat ja mistä ne syntyvät. 

3. Tunnepurkki, 5 min

- Mitä tunnetta sinun on vaikea käsitellä? Kirjoita lapulle tunne ja laita se purkkiin. 

- Voi esittää myös kysymyksen tai muun askarruttavan asian tunteisiin liittyen. 

- Päivän lopuksi pohditaan yhdessä, miten vaikeita tunteita voisi käsitellä. 

OPPITUNTI 2, oppilaat jaetaan kolmeen ryhmään
Tavoitteet: toisen tunteiden tunnistaminen, tunteiden ilmaiseminen.

1. Ristiriitaisia viestejä -harjoitus, 15 min

- Harjoituksessa on kahdenlaisia kortteja. Toisissa korteissa on tunnetta sisältäviä lauseita ja toisissa jokin tunne. Harjoitus tehdään kotiryhmissä. Jokainen ryhmä saa 12 lausekorttia ja 12 tunnekorttia. Jokainen ryhmäläinen nostaa vuorollaan yhden kortin kummastakin pinosta ja sanoo kolme kertaa peräkkäin kortissa olevan lauseen siinä tunteessa, joka kortissa on. Muut yrittävät kehon viestien perusteella päätellä, mikä tunne on kyseessä. Kortteja käydään läpi kaksi kierrosta, joten jokainen saa sanoa kaksi lausetta. 

2. Draamaharjoitus, 30 min 

- Ryhmät valitsevat viidestä kategoriasta (hahmot, tapahtumapaikka, tapahtuma/käänne) laput, jotka ohjaavat suunniteltavaa esitystä. Esim. Tuhkimo ja Alexander Stubb, sairaala, ryöstö. 
- Oppilailla on 10 minuuttia aikaa suunnitella lyhyt esitys, jossa on mukana kaikki lapuilla mainitut asiat. 
- Eri puolille esiintymisaluetta on valmiiksi laitettu tunteita. Lattialla ja seinillä on esim. viha, ilo, suru ja onnellisuus. 

- Jokainen ryhmä esittää oman esityksensä muulle luokalle. 

- Keskustelua esityksistä ja esittämisestä. Miltä tuntui? Mikä oli helppoa, mikä vaikeaa?

- Lopuksi voidaan ottaa nopeita improharjoituksia, jos jää aikaa. 
- Tunteet ihan yli -harjoitus, jos aikaa. 

OPPITUNTI 3
Tavoitteet: omien tunteiden tunnistaminen ja käsittely, itsetuntemuksen lisääminen

1. Elämäni rytmit ja viritykset (MLL:n tukioppilasmateriaali), 30 min
- Harjoituksessa pohditaan sitä, mikä tuo itselle iloa, miten voi helpottaa pahaa oloa ja miten käsittelee aggressiota. Samalla mietitään, miten voi rentoutua ja levätä. Jokaisen kohdan kirjoittamiseen on noin 5 minuut- tia aikaa.
- Keskustelu:
   - Mieti, milloin olet ollut iloinen ja millaisia tilanteita ne ovat olleet. Mikä tuottaa sinulle iloa? Miten se tuntui, näkyi tai kuului? Miten niitä hetkiä voisi lisätä?
   - Mieti, millaiset tilanteet tai asiat aiheuttavat sinulle pahaa oloa. Miltä se tuntui, näkyi tai kuului sinussa tai sinusta ulospäin? Mitä teet niissä tilanteissa? Miten helpotat pahaa oloa?
   - Muistele, kun olet ollut vihainen. Miltä se tuntui, miten se näkyi tai kuului sinusta? Miten käsittelet aggressiota? Mitä teit, että sait vihan tunteen laantumaan?
   - Miten rentoudut ja lepäät? Mikä auttaa sinua jaksamaan?
- Harjoitus puretaan pienissä ryhmissä keskustelemalla. Harjoituksesta voi vaihtaa muutaman sanan myös koko ryhmän kesken. Osa nuorista haluaa mielellään kertoa ajatuksistaan ja tavoistaan toimia. Hyvistä malleista voidaan myös koota listaa yhteisesti näkyville.

2. Miltä erilaiset tunteet tuntuvat? 15 min

- Oppilaat ottavat rennon asennon, jossa on hyvä olla. Soitetaan eri tyylistä musiikkia ja oppilaiden tehtävänä on havainnoida musiikin herättämiä tunteita ja sitä, missä ne tuntuvat. 
- Mitä ajatuksia ja muistoja? Tuliko mieleen jokin paikka tai tapahtuma tai väri?

OPPITUNTI 4 
Tavoitteet: palautteen antaminen ja saaminen, itsetuntemuksen lisääminen, opitun kertaaminen

1. Hyvä tyyppi -harjoitus, 20min
- Jokaisella on oma lappu, johon toiset oppilaat kirjoittavat kivoja asioita lapun omistajasta. Esimerkiksi jokin yhteinen muisto, asia, jossa kyseinen oppilas on hyvä tai kuvaava adjektiivi.
- Lappu voi olla kiinnitettynä selkään, teipattuna pulpettiin tai niitä voi kierrättää oppilaalta toiselle. 

- Kun kaikki ovat kirjoittaneet, jokainen lukee itsekseen omaan lappuunsa kirjoitetut asiat. 
- Keskustelua: Tunnistitko itsesi kuvauksista? Tuliko yllätyksiä? Oliko helppoa kirjoittaa toisista myönteisiä asioita? Lisäksi voidaan keskustella siitä, mikä asia toistuu, mikä yllätti ja mikä teki todella onnelliseksi. Missä saat myönteistä palautetta? Annetaanko koulussa sitä? Voisiko myönteistä palautetta antaa enemmän? Voisitko sinä? Miten voisit antaa myönteistä palautetta kummiluokallesi tai kannustaa heitä antamaan myönteistä palautetta toisilleen? (Taustalla musiikkia)

2. Tunnepurkin purkaminen, 10-15min

3. Fiilisjana uudestaan 
- Mikä oli kivaa tai jäi mieleen? Mikä oli hankalaa?

************************************************************************


Lähteet: 
- http://mll-fi-bin.directo.fi/@Bin/5dd6164612e3cbe69d06ea9a49856246/1426164211/application/pdf/12899591/MLL%20Terve%20minä%202010.pdf
- http://mll-fi-bin.directo.fi/@Bin/733819343f5e0c00ec6c278d74756684/1426164593/application/pdf/13118426/MLL%20tukioppilastoiminta%20Tunteella.pdf

Ekstraa: 
- Minuutti minulle -harjoitus

- runoharjoitus

- pantomiimi

- kuvaharjoitus: Miltä kuvassa olevista ihmisistä tuntuu? Mistä tunne mahtaa johtua?

5. LUOKKALAISTEN MIKÄMIKÄ-PÄIVÄSUUNNITELMA

MIKÄMIKÄ-PÄIVÄ 5.-LUOKKALAISILLE

Pohjanlammen koululla

ARVOTUT PARIT:

Jemina & Lotta

Laura & Taru

Jenni & Anna

ALKULÄMPPÄ

1.       Oppilaat tekevät itselleen nimilaput maalarinteipistä. (JEMINA OTTAA TEIPIN MUKAAN)

2.       Fiilisjana, luokan toisessa päässä on HYVÄ fiilis, toisessa HUONO fiilis. Halukkaat oppilaat saavat kertoa, miksi he ovat asettuneet janalla siihen kohtaan mihin ovat. Jako kolmeen -> 3 ryhmää.

3.       Tunneilmaisu pareittain: musiikki soi, oppilaat liikkuvat vapaasti tilassa ottamatta kontaktia muihin (ei parhaan kaverin vieressä). Kun musiikki lakkaa, oppilaat ottavat parin itselleen. Valitsevat A:n ja B:n. Ensin A esittää tunnetta, B:n pitää arvata. Sitten B esittää tunnetta, joka A:n pitää arvata. (Esim. J Karjalainen tai Pariisin Kevät)

TAVOITE: Tunteiden tunnistaminen.

1.     DRAAMA-RASTI

Sosiodraama: Hahmot laitetaan valmiiksi kirjoitettuun tilanteeseen. Improvisaatiota; mennään hahmoon, mutta omilla ajatuksilla ja tunteilla. Esimerkiksi, jos hahmosi on tappanut jonkun, miettii, miltä itsestä tuntuisi siitä tilanteesta ja miten itse käyttäytyisi/mitä sanoisi jne.

Tilanteet:

1.      Kolme henkilöä. Oppilas1 on kertonut toisen salaisuuden, eli Oppilas2:sen luottamus on petetty. Salaisuus: Oppilas2 on ihastunut Oppilas3:een.

2.      Kolme henkilöä. Oppilas1 ja Oppilas2 ovat jättäneet Oppilas3:sen ulkopuolelle. Ryhmä on ollut tiivis kolmikko aiemmin, mutta nykyään Oppilas1 ja Oppilas 2 ovat vain kahdestaan, eikä Oppilas3:sta pyydetä mukaan juttuihin koulussa tai vapaa-ajalla.­­­

3.      varavaihtoehto: Oppilaalla on tiedossa esitelmä­­

TAVOITE: Tunteiden tunnistamista, empatiakyvyn kehittäminen (tietoisuus toisen tunteista), voimakkaiden tunteiden hallinta.

TUNNE TÄYSIN YLI:
1. Nauru
2. Itku
3.Kreisiys
4. Rauha
Tavoite: Heittäytyminen.

2.     MUSIIKKI-RASTI

1.       Kuunnellaan musiikkia, vaihdetaan kappaleita. Oppilaat piirtävät kuvaa, jossa väri vaihtuu tunteen mukana. Harjoituksen lopuksi mietitään miksi tietty väri on tietty tunne ja missä kyseinen tunne tuntuu. Tarvikkeet: paperia, puukyniä, liituja ja alustoja.

2.       Luetaan kappaleen lyriikat (PMMP-Lautturi?), pohditaan pienissä ryhmissä niitä. Kysymyksiä: millainen tekstin tunnelma on? Miltä kirjoittajasta tuntuu? Mitä tunteita herättää sinussa itsessäsi? Mitkä sanat erityisesti saavat tunteet aikaan? Mikä on kappaleen sanoma? Kuunnellaan kappale. Pohditaan: vahvistuiko/muuttuiko jne. tunne?

3.       Kuunnellaan kappaleita, liikutaan musiikin mukana. (esim Jorge Mendes- Cold, First Aid Kit-Wolf, Up Town Funk, Kyla La Grang, VeronicaMaggio-Välkommen in, Iron Maiden- Fear of The Dark, Vivaldi-Winter, Frank Sinatra-Moon River). Tarkoituksena huomata miten tunteet vaikuttavat oloon ja liikkumiseen, tunteiden (huomaaminen &) ilmaisu.

3. RUNORASTI

1. Tehdään itsestä kertova aforismi/runo lehdistä leikatuista sanoista(tai kirjaimista, lauseista).
http://www.hs.fi/kulttuuri/a1305637525674

Tavoite: itsetuntemus ja identiteetti.

Tarvikkeet: lehtiä, saksia, liimaa, kartonkeja.

LOPPUPURKU:
Käydään läpi rasteja.
Mietitään ensin draamarastia: miltä tuntui eläytyä tarinoihin ja tilanteisiin? Onko helppoa/vaikeaa? Miltä tuntui heittäytyä?
Sitten musarastia: Miltä tuntui? Mikä kivaa/ mikä ei? Osaisitko nyt hyödyntää musiikkia tunteiden käsittelemisessä tms?
Runo: Oliko helppo keksiä itsestään runoa?
Ylipäätään millainen olo jäi päivästä?
Jos aikaa jää, toteemieläin.

Mikämikä-päivän suunnittelu jatkuu

PISTETYÖSKENTELY 

- fiilisjana —> ensin nimilaput ja jokainen miettii miltä tuntuu ja mitä haluaa itsestään kertoa

- liikutaan musiikin soidessa ja musiikin tauotessa napataan vierestä pari, jolle näytetään jotakin tunnetta ja molemmat arvaavat toisen tunteen

1. piste: draama 

- tunneimpro: eri tunnetiloihin eläytyminen, kuinka tunteet muuttuvat nopeasti

2. piste: musiikki

- liikutaan musiikin herättämien tuntemusten mukaan —> tarkoituksena huomata miten tunteet vaikuttavat olemukseen, oloon ja liikkumiseen

- kuunnellaan musiikkia ja piirretään kuvaa, jossa väri vaihtuu tunteen/fiiliksen mukaan —> tunnistetaan värit ja harjoituksen lopuksi keskustellaan miksi tietty väri on tietty tunne ja missä tunne tuntuu —> toteutus puuväreillä ja liiduilla

- ensin lyriikka ja niiden pohdinta, sen jälkeen kappaleiden kuuntelu —> tarkoituksena huomata eroavaisuuksia tunteiden tulkinnassa

3. piste: 

- Hesarin aforismi-/runotehtävä —> runo itsestä

MUUTA

- oppilaat jaetaan kolmeen ryhmään, kaksi ohjaajaa per ryhmä

- ohjaajat kuvaavat jokaisen ryhmän draamaesityksen, joka näytetään muille päivän lopuksi

- kuvataan ryhmää päivän aikana muutenkin

- pohjanlampi 26 oppilasta, vaajakumpu 17 oppilasta

IDEOITA

- liikutaan/maalataan musiikin mukaan

- etsitään lehtikuvista eri tunteita 

- loppuun ”rentoutusharjoitus”, jossa kuunnellaan musiikkia ja lopuksi mietitään musiikin herättämiä tuntemuksia

- draamaharjoitus —> lapulla valmiita ohjeita/ideoita

- valokuvaus

- kirjanmerkki toteemieläimistä

Mikämikä-päivän suunnittelua

MIKÄMIKÄ-PÄIVÄ

TAVOITTEET:

- Kyky ilmaista tunteita, tunteiden säätely, omien tarpeiden kuuntelu, itsearvostus ja -luottamus ja jämäkkyys.

HARJOITUKSIA:

- Hesarin sivuilta vinkkejä aiheen alustukseen ja tunteisiin tutustumiseen. http://www.hs.fi/kulttuuri/a1305637525674

- musiikin hyödyntäminen —> Tunnistetaan eri kappaleista erilaisia tunnetiloja, maalataan, piirretään tai liikutaan musiikin mukaan…

- liikkuminen tunnetilan mukaan —> Miten liikkuu surullinen/onnellinen/vihainen ihminen?

- toteemieläimet —> Voisiko näitä hyödyntää jotenkin isomman projektin toteuttamisessa? http://www.mielenterveysseura.fi/fi/julisteet/toteemieläimet

Esim. jokainen oppilas kokoaa oman toteeminsa valmiista eläinkuvista. Luokan toteemit voisi yhdistää seinälle yhdeksi isoksi toteemiksi. Esimerkiksi kolmen oppilaan toteemit aina vierekkäin ja näitä kolmen ryhmiä päällekkäin niin paljon kuin oppilaita on. 

MUUTA:

- oppilaiden kokemusmaailman hyödyntäminen, oppilaslähtöisyys 

- vuorovaikutustaidot, toisten kohtaaminen

5. lk: Kyky ilmaista tunteita

- Tunnin rakenne: 1. Mitä tunteet on, millaisia tunteita on? Miten ne näkyvät? 2. Omien tunteiden ilmaiseminen 3. Toisten tunteet ja niiden kohtaaminen

- Mikä on yksi isompi päivän aikana toteutettava projekti? Vai tarvitaanko sellaista?

- musiikin ja kuviksen yhdistäminen

- toteemieläimet

- draama, näytelmän tekeminen, improharjoitukset…

- valokuvaus, videon tekeminen

9. lk: Tunteiden säätely

- Tunnin rakenne: 1. Tunnetaitojen määrittely 2. Tunteiden säätely 3. Itsearvostus ja jämäkkyys

- Pääprojekti: Pienryhmissä minuutin mittainen yhdellä otolla kuvattu video, joka kuvastaa jotain tiettyä tunnetta. Efektejä ja ääniä lisäämällä tarkoitus korostaa tunnetta. —> Miten saada tehtävänanto tavoitteiden mukaiseksi? 

- musiikin/musavideoiden/sanoitusten hyödyntäminen

Linkkejä:

- http://www.mielenterveysseura.fi/fi/mielenterveys/itsetuntemus/tunteet-värinä-elämässä

- http://www.mielenterveysseura.fi/sites/default/files/materials_files/toteemi_elaimet.pdf

- http://www.mielenterveysseura.fi/sites/default/files/inline/tunteiden_tuulimylly_2014_1.jpg

- http://www.mielenterveysseura.fi/fi/julisteet/tunteiden-maailmanpyörä

- http://www.hs.fi/kulttuuri/a1305637525674

- http://papunet.net/materiaalia/tunneideat-0

- http://kaikkikuvaa.fi

- https://frantic.s3.amazonaws.com/amnesty-fi/2014/04/MUN-RAJAT_TYOKIRJA_TA_lores-3.pdf —> Tarkoitettu seksuaalikasvatukseen, mutta mukana myös hyviä tunnetaitokasvatukseenkin sovellettavia harjoitteita.

Jeminan iholla

Tunnetaito-kyselyn tuloksia

1. Mitä tunnetaidoilla mielestäsi tarkoitetaan? Mitä niihin sisältyy?

- Kykyä tunnistaa ja nimetä omia ja muiden tunteita. 
- Taitoa käsitellä ja säädellä tunteita.
- empatia
- tilannetaju

2. Oletko saanut opetusta tunnetaidoissa?

- Hyvin vähän, ei oikeastaan, ei muista… 
- Kasvatuksen mukana kotona ja koulussa. 
- Yliopiston Hyvis-kurssilla. 
- Asiaa tunnetaidoista terveystiedossa ja psykologiassa. 
- Elämä opettaa, ”elämänkoulu”
- Ilmaisutaidon tunneilla, yksilöterapiassa ja isoskoulutuksessa.

Perusteluita:

- Olen hyvä tunnistamaan ihmisten mielialoja ja tunteita, empatiakykyni on vahva. Osaan myös tunnistaa ja jaotella omia tunteitani ja useimmiten pystyn käsittelemään niitä. Osaan toimia hyvin sosiaalisissa tilanteissa ja tiedän mitä milloinkin kannattaa sanoa, sillä tarkkailen ihmisten mielentiloja ja reaktioita paljon.

- Osaan yleensä lukea toisten tunteita, mutta en aina osaa toimia niiden vaatimalla tavalla. Ymmärrän omia tunteitani ja mistä ne aiheutuvat, sekä osaan yleensä hillitä niitä hyvin. Tunteiden näyttämisessä varsinkin vieraille ihmisille on minulla parantamisen varaa.

- Osaan melko hyvin tunnistaa ja säädellä tunteitani. Tarvitsisin kuitenkin vielä harjoitusta negatiivisten tunteiden näyttämisessä ja niiden syiden kertomisessa muille.

- Saatan toimia vähän liikaakin tunteideni ohjaamana, pitäisi oppia käyttämään enemmän järkeään.

- Osaan käsitellä tunteitani ja puhua niistä melko hyvin, mutta niiden hallitseminen saattaa olla toisinaan hankalaa.

- Oppimista on paljon itsen kuuntelemisessa ja ymmärtämisessä.. Käsittelyn monimutkaisuus on hankalaa. Puhuminen ei ainoa keino mutta keinoja tiedossa suht vähän..

"Tunnetaidot on pop!"

******************************************************

Kyselyyn saatiin 24 vastausta. 

"Annan iholla" -jatkumoa edellisiin löpinöihin, jotka on otsikoitu hassusti

Aamutunnelmaa

Fiiliksiä ja juttuja

Psykoterapeutin haastattelu

1.     MITÄ TARKOITETAAN TUNNETAIDOILLA, MITÄ NE KÄSITTÄÄ?

Tunnetaitojen, tunteiden tunnistamisen keinoin voidaan edistää yksilön itsetuntemusta ja minäkuvaa – käsitystä siitä, miten oma toimintani (verbaali/nonverbaali: eleet, ilmeet, toiminta) vaikuttaa ympärillä oleviin muihin ihmisiin ja toimintaan sekä päinvastoin. Mitä ja miten me toisillemme kommunikoimme ja mitä sillä tarkoitamme, mitä se meissä aiheuttaa? Sanoisin, että tunnetaidot ovat siis myös vuorovaikutustaitoja. Tunteiden avulla on mahdollista peilata itseään ja ympäristöä sekä tunnistaa omia kokemuksia suhteessa ympäristöön. Vuorovaikutustilanteessa on mahdollista pohtia, mitä tunteita ja toimintoja johonkin tilanteeseen liittyy ja miten ne vaikuttavat. Tämän tilanteeseen liittyvän kokemuksen avulla voi miettiä, miten sitä voi hyödyntää ja kehittää tulevissa vastaavissa tilanteissa. Kaikki kokemamme vuorovaikutussuhteet muokkaavat ja toivottavasti myös edistävät itsetuntemustamme, tunnetaitojamme ja minäkuvaamme.

Tunnetaidot liittyvät elämän kaikkiin jokapäiväisiin arjessa tapahtuviin tilanteisiin sekä yksin että sosiaalisessa vuorovaikutuksessa.

2.     OVATKO TUNNETAIDOT TÄRKEITÄ, MIKSI?

Ovat erittäin tärkeitä itsetuntemuksen/minäkuvan kehittymisen takia. Tunnetaidot ovat jopa henkiinjäämisen edellytys. Pieni vauva ilmentää itseään ja tarpeitaan tunteiden avulla ilman sanoja, elein, ilmein ja äänin. Jotta vanhempi kykenee luomaan lapsen hyvän, turvallisen kiintymyssuhteen, tulee hänellä itsellään olla riittävät tunnetaidot. Turvallinen kiintymyssuhde takaa lapsen ja vanhemman välisen luottamuksen ja auttaa vanhempaa ymmärtämään lapsen tarpeet. Tämä mahdollistaa lapsen omien tunnetaitojen ja minäkuvan, itsetunnon ja itsetuntemuksen terveen kehittymisen kohti aikuisuutta.

Kyky sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja sosiaalisiin taitoihin ja täyteen elämään kokonaisuudessaan (Kuka minä olen? Mitä tarpeita minulla on? Mikä minulle on tärkeää?jne); ystävyyssuhteisiin, opiskelemiseen, ammatinvalintaan, parisuhteeseen, elämänhallintaan ja psyykkiseen terveyteen, edellyttää kykyä tunnistaa omia tunteita, analysoida niitä ja reagoida niihin tilanteen edellyttämällä tavalla.

Tunteet kertovat meille itsestämme ja ympäristöstämme kunhan vain kykenemme olemaan vastaanottavaisia niille viesteille. Tunteiden tunnistaminen, tunnetaidot edellyttävät halua ja uskallusta opetella itsessään olemassa olevia tunteita ja niiden tunnistamista.

3.     MITEN NIITÄ OPITAAN JA PITÄISI OPETTAA?

Mitään yksittäistä menetelmää ei ole, vaan tarvitaan monia asioita tukemaan lapsen emotionaalisia taitoja, sillä taidot ja tarpeet ovat yksilöllisiä.

Vanhemmat ja lähiverkosto ovat tärkeässä roolissa lapsen tunnetaitojen kehittymisessä kohti aikuisuutta. Lapsi oppii tunnetaitoja havainnoimalla ja matkimalla ympäristöään, vanhempiaan ja sisaruksiaan. Leikki mahdollistaa tunnetaitojen harjoittelemisen, sillä leikkimällä lapsi harjoittelee erilaisia tapoja ilmaista tunteitaan ja saa mahdollisuuden opetella sosiaalisia taitojaan. Myös erityistä tukea tunnetaitoihinsa tarvitseva lapsi käy terapiasuhteessa leikkimällä läpi tunteisiin liittyviä pulmiaan. Näiden lapsien kohdalla usein leikki mahdollistuu ainoastaan turvallisessa terapiatilanteessa. Leikin ohjaamiseen tarvitaan aikuista kuvailemaan/sanottamaan ja antamaan tunteille nimiä, mutta tavalla, joka jättää lapselle itselleen mahdollisuuden opetella tunteiden hallintaa ja joka antaa lapselle kokemuksen siitä, että lapsen tunne on hänen oma tunteensa ja että hän on oikeutettu siihen. Samalla on myös tärkeätä ohjata tunnistamaan leikkikaverin, sisaruksen, toisen tunteita. Tämän päivän haasteena tosin ovat vanhemmat, joiden omat tunnetaidot eivät jostakin syystä ole päässeet kehittymään, jotta he voisivat ohjata omia lapsiaan tunnetaidoissa. Tällöin koko perhe on tukevan ohjauksen tarpeessa perheen hyvän dynamiikan tukemisessa esim. perheterapian keinoin.

Mielestäni vanhemmuuteen liittyy kaksi tärkeää tehtävää mitä tunnetaitojen opettelemisen myötä voi lapselleen antaa: turvallisuudentunne ja kyky sietää pettymyksiä.

 

4.     KENEN VASTUULLA OPETUS ON?

Kaikkien aikuisten vastuulla. Suurelta osin ja ensin alkuun tietenkin perheen/vanhempien ja lähiverkoston, lapsen kasvamisen myötä myös päiväkodin ja koulun rooli tulee merkittäväksi – lapsen elinpiirin laajetessa. Päiväkodeissa ja kouluissa olisi hyvä ottaa huomioon opetussuunnitelmassa tunnekasvatuksen merkitys sisällyttäen tunnetaitojen ohjausta oppitunteihin ja koulupäiviin luonnollisena osana koulussakäyntiä.

5.     MITÄ MUUTA?

Ei muuta.

Otteita viidesluokkalaisten tunnemietteistä

Mitä ovat tunteet, mitä ne tarkoittavat? Mitä tunteita tiedät? Mistä tunteet tulevat?

"Tunteet ovat tunnekykyä (minun mielestä). Jos olet iloinen, sinua hymyilyttää. Surullinen, iloinen, vihainen, ujo. Sydämmestä."

"Ne on eri mielialoja. Tiedän: ilo, viha, suru. Ne tulee sydämmestä."


MItä teet, kun olet esim. vihainen tai iloinen? Missä tunne tuntuu?

"Mahassa, naamassa."

"Kun olen vihainen puhun hiljaa valokuvalle. Siinä kuvassa on Miisu-kissa joka on kuollut. Kun olen iloinen leikin pikkuveljeni kanssa. Sydämmessä."

"Iloisena mä hymyilen ja / tai nauran. Vihaisena yleensä meen pois sieltä missä mä tulin vihaseks. Ne tuntuu sydämen lähel ja viha myös käsissä."

"Päässä."


Näytätkö tunteitasi? Miten kotona ja koulussa?

"Joskus. Koulussa en, kotona juu."

"Pyöritän silmiä."


Onko tunteista puhuttu? Missä? Miten, kuka?

"On kotona kyselemällä. Äiti."

"Joskus kavereiden kanssa. Jos kavereilla on ollu huolia."

"Iltapäiväkerhossa Sirpa. Miten ollaan iloinen. Koulussa puhutaan monista tunteista." (Lista opettajista perässä.)

"Koulussa. Kaverini sanovat että ei ole mitään hätää jos itken."

"Kotona. Mulle on sanottu etten sais ärsyyntyä kaikista asioista. Mun äiti ja isä."

"Tarun iholla"

Lähdemateriaalia tunteista ja tunnekasvatuksesta

Kirjallisuutta

• Fowelin, P. 2014. Mindfulness luokkahuoneessa. Helsinki: Basam Books.
• Joronen, K. & Koski, A. (toim.) 2010. Tunne- ja sosiaalisten taitojen vahvistaminen kouluyhteisössä. Tampere University Press.
• Kokkonen, M. 2010. Ihastuttavat, vihastuttavat tunteet. Opi tunteiden säätelyn taito. Jyväskylä: PS-kustannus.
• Saarinen, M. & Kokkonen, M. 2003. Tunneäly – Kohti KOKOnaista elämää. Helsinki: WSOY.
• Saarinen, M. & Kokkonen, M. 2012. Tunne mies, tunne nainen. Ymmärrä tunne-elämän erilaisuutta. Helsinki: Kirjapaja.
• Siira, J. & Saarinen, M. 2011. Tunnekartalle. Tietoisempaan tunne-elämään. Helsinki: Kirjapaja.

Opinnäytteitä ja tutkimuksia

• Chaplin, T. M. & Aldao, A. 2013. Gender Differences in Emotion Expression in Children: A Meta-Analytic Review. Psychological Bulletin 139 (4), 735–765. http://www.apa.org/pubs/journals/features/bul-a0030737.pdf
• Fernández-Berrocal, P., Cabello, R., Castillo, R. & Extremera, N. 2012. Gender differences in emotional intelligence: The mediating effect of age. Behavioral Psychology/Psicología Conductual 20 (1), 77-89. http://www.funveca.org/revista/PDFenglish/2012/art02.1.20.pdf
• Kirvesoja, U.-M. 2013. Luokanopettajien näkemyksiä ja kokemuksia tunnekasvatuksesta koulussa ja osana opetussuunnitelmaa. Kasvatustieteen pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto. https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/41260/URN-NBN-fi-jyu-201304251504.pdf?sequence=4
• Suomen Mielenterveysseura. Mielenterveystaidot kasvuun -hankkeissa valmistuneita opinnäytetöitä. http://www.mielenterveysseura.fi/fi/kehittämistoiminta/lapset-ja-nuoret/opinnäytetyöt
• Virtanen, M. 2013. Opettajan emotionaalinen kompetenssi. Tutkimus luokanopettajien ja luokanopettajiksi opiskelevien tunneälytaidoista ja niiden tärkeydestä. University of Tampere. Acta Universitatis Tamperensis 1823. http://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/68112/978-951-44-9108-5.pdf?sequence=1

Muita internetlähteitä

• Papunet. Materiaalia kommunikoinnin tukemiseen. Tunneideat. http://papunet.net/materiaalia/tunneideat
• Suomen mielenterveysseura. Lapset ja nuoret. http://www.mielenterveysseura.fi/fi/kehittämistoiminta/lapset-ja-nuoret
• Suomen mielenterveysseura. Tunteet värinä elämässä. http://www.mielenterveysseura.fi/fi/mielenterveys/itsetuntemus/tunteet-värinä-elämässä
• Mannerheimin lastensuojeluliitto. Tunteella – Tukioppilastoiminnan koulutusmateriaali tunteista ja niiden ilmaisemisesta. http://mll-fi-bin.directo.fi/@Bin/888bda24ef6e3721f5162e912cda9c3c/1421660990/application/pdf/13118426/MLL%20tukioppilastoiminta%20Tunteella.pdf
• Mannerheimin lastensuojeluliitto. Terve minä – Tukioppilastoiminnan materiaali itsetuntemuksesta. http://mll-fi-bin.directo.fi/@Bin/53124896eade7f91c8cd765012d1db42/1428752214/application/pdf/12899591/MLL%20Terve%20minä%202010.pdf

Kaikki lähteet tarkistettu 11.4.2015.

Tunnekasvatusohjelmat

Monet tunnekasvatuksen menetelmät ovat osa laajempaa kokonaisuutta. Nämä kokonaisuudet keskittyvät usein esimerkiksi sosiaalisiin ja vuorovaikutustaitoihin, itsetuntoon ja -tuntemukseen tai muuhun mielenterveyden ja psyykkisen hyvinvoinnin osa-alueeseen. Laajojen tunnekasvatusohjelmien lisäksi tunnetaitojen harjoittamisessa voidaan hyödyntää esimerkiksi draamaa, tunnekortteja tai mindfulness-harjoitteita. Alla on esitelty tarkemmin muutamia tunnekasvatusohjelmia.

Tunnemuksu ja mututoukka

• Harjoittaa tunteiden tunnistamista, käsittelemistä, hyväksymistä ja ilmaisemista. Tavoitteena rakentaa ehjää tunneminää, lisätä itseluottamusta ja luoda myönteistä ryhmähenkeä.
• Koostuu kahdestatoista tapaamiskerrasta. Tuokio sisältää aina viisi osaa: aiheeseen johdattavan kuvan, aiheen käsittelyn, kotitehtävän, kirjeen kotiin sekä lopputarinan. Työskentelyssä hyödynnetään leikkejä, satuja, kuvallista ilmaisua ja ilmaisutaidollista toimintaa.
• Voidaan käyttää esi- ja alkuopetuksessa.
• Materiaali sisältää tehtäväkirjan, ohjaajan kansion sekä kirjan Tunnemuksu: tunnetaitoja perheille ja kasvattajille.

Tunteesta tunteeseen

• Harjoittaa tunteiden tunnistamista, nimeämistä, ilmaisemista ja säätelyä. Tavoitteena vahvistaa elämäntaitoja ja elämänhallintaa sekä löytää keinoja tunteiden riittävään säätelyyn.
• Opetusmateriaalissa listataan 104 tunnetta, joihin jokaiseen liittyy piirroskuva sekä kysymyksiä ja tietoa keskustelun pohjaksi. Materiaali sisältää harjoituskirjan ja ohjaajan oppaan.
• Opetushallituksen oppimateriaali. Ei edellytä koulutusta. Materiaali löytyy internetistä.

Askeleittain

• Sosiaalista kehitystä ja tunnetaitoja tukeva ohjelma. Kolme sisältöaluetta: empatiataidot, itsehillintä- ja ongelmanratkaisutaidot sekä tunteiden säätely.
• Työskentelyssä hyödynnetään kuvatauluja, käsinukkeja ja lauluja.
• Voidaan käyttää päiväkodissa, esikoulussa sekä luokka-asteilla 1–5.
• Nimi Second Step viittaa kodin ensisijaisuuteen tunnetaitojen ja sosiaalisten taitojen opetuksessa. Koulu ja päiväkoti muodostavat ”toisen askeleen”.
• Kehitetty alunperin Yhdysvalloissa. Ohjelman käyttöönottaminen edellyttää ohjaajakoulutukseen osallistumista.

FRIENDS

• Masennusta ja ahdistuneisuutta ennaltaehkäisevä ohjelma. Vahvistaa tunne-elämän tasapainoisuutta ja ongelmanratkaisukykyä. Auttaa sisäistämään tunnetaitoja, jotka auttavat tulemaan toimeen vaikeissa tai pelottavissa tilanteissa.
• Kohdistuu emotionaalisiin, kognitiivisiin, fysiologisiin ja oppimisen prosesseihin. Perustuu vertaisoppimiseen ja kokemuksellinen oppimiseen.
• Sisältää kaksitoista tapaamiskertaa, joista kaksi on opittua kertaavia tapaamiskertoja. Koulussa ohjelmaa voidaan toteuttaa pidemmällä aikavälillä osana muuta opetusta. Työskentelyssä hyödynnetään ryhmäharjoitteita, työkirjaa sekä kotitehtäviä.
• Kaksi versiota: FRIENDS lapsille ja FRIENDS nuorille. Molemmat sisältävät työkirjan ja ryhmänohjaajan oppaan. Lapsille tarkoitettu ohjelma on suunnattu 4.–5.-luokkalaisille, mutta ohjelmaa voidaan soveltaa myös sitä nuoremmille tai vanhemmille.
• Alunperin australialainen ohjelma, jota on sovellettu eri kulttuureihin sopivaksi. Ohjelman käyttöönottaminen edellyttää ohjaajakoulutukseen osallistumista.

Lions Quest – Elämisentaitoja

• Syrjäytymistä ennaltaehkäisevä ohjelma. Harjoittaa seuraavia ydintaitoja: ajattelu ja auttaminen, kielteisen painostuksen vastustaminen, tunne- ja vuorovaikutustaidot, minätietoisuus, sosiaalinen tietoisuus, vastuullinen päätöksenteko, itsensä hallinta sekä ihmissuhdetaidot. Viisi sisältöaluetta: turvallinen ryhmä, itseluottamus ja päätöksenteko, vuorovaikutus, tunteet sekä terveys.
• Voidaan käyttää päiväkodissa, esikoulussa, perusopetuksessa ja toisella asteella.
• Käytössä yli 80 maassa. Suomessa toimintaa rahoittavat Suomen lionsklubit. Ohjelman käyttöönottaminen edellyttää ohjaajakoulutukseen osallistumista.

Tunnekasvatus koulussa

Miksi tunnekasvatusta kouluun?

Tutkimusten mukaan tunteet vaikuttavat oppimiseen: lähes kaikki tehokkaan oppimisen edellytykset liittyvät tunteiden säätelyyn ja tunteiden säätelykyky puolestaan näyttää ennustavan oppimistuloksia ja koulumenestystä sekä akateemista suoriutumista ja tuotteliaisuutta. Toisaalta koululla on opetusvastuun lisäksi olemassa kasvatusvastuu, johon sisältyy myös tunnetaitojen opettaminen. Koulussa näitä taitoja on mahdollista harjoitella monipuolisesti ja systemaattisesti turvallisessa ympäristössä yhdessä vertaisten ja aikuisten kanssa. Koulussa oppilaan on mahdollista saada tarvittaessa myös yksilöllistä tukea tunnetaitojen harjoitteluun.

Myös vuonna 2016 voimaan tulevissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (OPS) mainitaan tunnekasvatus. Yksi OPS:n laaja-alaisista osaamiskokonaisuuksista – itsestä huolehtiminen ja arjen taidot – käsittää tunnetaitojen opettamisen ja niiden kehittymisen tukemisen. Tunteiden tunnistamisen, ilmaisun ja säätelyn harjoittelun tulisi sisältyä myös ympäristöopin oppiaineeseen. Tunnetaidot mainitaan kyseisen oppiaineen keskeisissä sisältöalueissa niin vuosiluokilla 1–2 (Kasvu ja kehitys) kuin vuosiluokilla 3–6 (Minä ihmisenä). Tunnekasvatus on siis kirjattu koulun kasvatusvastuuseen Opetushallituksenkin taholta.

Millaisia kokemuksia opettajilla on tunnekasvatuksesta?

Kirvesoja on tutkinut pro gradu -tutkimuksessaan (2013) luokanopettajien näkemyksiä ja kokemuksia koulun tunnekasvatuksesta. Alla tutkimuksen keskeisimpiä tuloksia.

• Opettajat määrittelivät tunnekasvatuksen olevan tunteiden tunnistamisen, näyttämisen ja hallitsemisen harjoittelemiseksi. Opettajien mukaan tunnekasvatus on koulun ja kodin välistä yhteistyötä, josta päävastuu on kuitenkin kodeilla. Opettajien mielestä tunnekasvatus ei sitoudu mihinkään yhteen oppiaineeseen.
• Opettajat kokivat tunnekasvatuksen tärkeäksi, mutta puhuivat siitä silti ikään kuin ylimääräisenä asiana, johon ei riitä aikaa. Suurimmiksi haasteiksi opettajat mainitsivat kiireen, ajan ja suunnitelmallisuuden puutteen sekä oppilaiden keskenään hyvin erilaiset tunnetaidot.
• Opettajat pitivät itse jonkin verran suunniteltuja tunnekasvatustunteja tai -hetkiä. Opettajat kuitenkin kertoivat suurimman osan tunnekasvatuksesta tapahtuvan koulun arjessa muun toiminnan ohessa. Spontaanit tilanteet olivat opettajien mielestä parhaita oppimistilanteita.
• Opettajat kokivat tunnekasvatuksen painottuvan liikaan ongelmien ja ristiriitatilanteiden ratkomiseen ennaltaehkäisen toiminnan sijaan.

Mitä opettajat ajattelevat omista tunnetaidoistaan ja niiden merkityksestä?

Virtanen on tutkinut väitöstutkimuksessaan (2013) luokaopettajien ja luokanopettajiksi opiskelevien emotionaalista kompetenssia sekä käsityksiä tunneälytaitojen merkityksestä omassa työssään. Alla tutkimuksen keskeisimpiä tuloksia.

• Sekä opettajat että opettajiksi opiskelevat arvioivat tunneälytaitonsa keskitasoisiksi. Opettajat arvioivat taitonsa kuitenkin paremmiksi kuin opettajaopiskelijat. Samoin naiset arvioivat taitonsa paremmiksi kuin miehet, iäkkäämmät opettajat paremmiksi kuin nuoret opettajat ja kokeneet opettajat paremmiksi kuin työuransa alussa olevat.
• Sekä opettajat että opettajiksi opiskelevat arvioivat tunneälytaitonsa alhaisemmiksi kuin taitojen tärkeyden omassa työssään opettajana. Opettajaopiskelijat korostivat taitojen tärkeyttä enemmän kuin työssä olevat opettajat. Taitoja pitivät tärkeämpiä niin ikään naiset, nuoret ja työuransa alussa olevat opettajat.
• Tutkitut kokivat tunneälytaitojen olevan tärkeämpiä esimiestyössä kuin opettajan työssä. Opettajan työssä tärkeimmäksi taidoksi nousi empaattisuus.

Lisäksi Kirvesojan (2013) tutkimustuloksista kävi ilmi, että tutkimukseen osallistuneet opettajat ajattelivat itsellään olevan riittävästi valmiuksia tukea oppilaiden tunnetaitojen kehitystä. Opettajat eivät kuitenkaan kokeneet opettajankoulutuksen juurikaan lisäävän näitä valmiuksia.


Lähteet:
Kirvesoja, U.-M. 2013. Luokanopettajien näkemyksiä ja kokemuksia tunnekasvatuksesta koulussa ja osana opetussuunnitelmaa. Kasvatustieteen pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto. Viitattu 16.1.2015. Saatavissa https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/41260/URN-NBN-fi-jyu-201304251504.pdf?sequence=4

Kokkonen, M. 2010. Ihastuttavat, vihastuttavat tunteet. Opi tunteiden säätelyn taito. Jyväskylä: PS-kustannus.
Opetushallitus. OPS 2016. Perusopetuksen luonnokset. Viitattu 11.1.2015. Saatavissa http://www.oph.fi/ops2016/perusteluonnokset
Virtanen, M. 2013. Opettajan emotionaalinen kompetenssi. Tutkimus luokanopettajien ja luokanopettajiksi opiskelevien tunneälytaidoista ja niiden tärkeydestä. University of Tampere. Acta Universitatis Tamperensis 1823. Viitattu 16.1.2015. Saatavissa http://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/68112/978-951-44-9108-5.pdf?sequence=1

Tunteet kulttuurin ja sukupuolen kontekstissa

Tunteet ja kulttuuri

Kulttuurinen näkökulma tunteisiin ja tunnetaitoihin on hyvin moniulotteinen: tieteen kentällä kulttuurin merkitystä on painotettu, mutta myös pyritty vähättelemään. Biologiaa ja lajinkehityksen näkökulmaa painottavat tutkijat eivät allekirjoita väitettä kulttuurikontekstin vaikutuksesta tunteiden kokemiseen ja ilmaisuun. Sen sijaan nämä tunnetutkijat puhuvat kaikille kulttuureille yhteisten, tietyissä tilanteissa viriävien perustunteiden puolesta. Perustunteisiin tutkijat lukevat surun, vihan, pelon, inhon, hämmästyksen, ilon sekä mielihyvän tunteet. Nämä tunteet ilmenevät tutkijoiden mukaan kulttuurista toiseen samanlaisina samanlaisissa tilanteissa ilman, että kulttuuri itsessään vaikuttaa tunteisiin.

Osa tutkijoista on kuitenkin kyseenalaistanut perustunteiden yleismaailmallisuuden. Erityisesti konstruktionismia painottavat tunnetutkijat määrittelevät tunteet kulttuurisidonnaisiksi ja kielellisiksi ilmiöiksi. Tämän näkökulman mukaan tunteet liittyvät yksilöiden omakohtaisiin kokemuksiin ja ovat näin ollen tilanne-, kieli- ja kulttuurisidonnaisia. Konstruktionististen tutkijoiden lisäksi perustunteiden yleismaailmallisuutta vastaan puhuvat myös kulttuuripsykologit, jotka katsovat jokaisella kulttuurilla olevan omanlaisensa tunnesäännöstöt. Kulttuuripsykologien mukaan eri kulttuureissa vallitsevat erilaiset todellisuuskäsitykset, jotka luovat myös tunnekäsityksille erilaisen pohjan – kulttuuri siis määrittää esimerkiksi sen, mitkä tunteet ovat sallittuja ja miten tunteita on sopivaa ilmaista.

Kulttuurin vaikutusta tunneilmaisuun tarkastellaan tavallisesti jakamalla kulttuurit individualistisiin ja kollektivistisiin kulttuureihin. Yksilöllisyyttä painottavissa kulttuureissa tunteiden ilmaisun ajatellaan olevan vapaampaa ja tunteiden olevan merkityksellisempiä yksilölle kuin yhteisöllisyyttä painottavissa kulttuureissa. Yhteisöllisissä kulttuureissa yksilöiden päämäärät, tarpeet ja tunteet jäävät sen sijaan helposti yhteisen hyvän jalkoihin. Kulttuuri ei kuitenkaan yksin vaikuta siihen, mitä ja miten tunnemme tai miten tunteemme ilmaisemme. Tunteiden viriämiseen vaikuttaakin ensin aina yksilön tilanteesta tekemä arvio ja vasta tämän jälkeen kulttuurin määrittelemät tunnesäännöt. Tärkeää on myös muistaa, ettei kulttuurikontekstikaan kerro kaikkea: kulttuurin sisällä olevat alakulttuurit, heimot tai vastaavat ryhmittymät voivat omalta osaltaan vaikuttaa yksilön tunneilmaisuun ja -taitoihin.

Sukupuolittuneet tunteet?

Tunteita voidaan tarkastella myös vertaamalla sukupuolia toisiinsa. Tutkimusten mukaan miehen ja naisen kehoissa ilmenevät tunteet ovat luonteltaan varsin samankaltaisia. Tästä huolimatta eri sukupuolten tunne-elämät näyttävät kuitenkin jonkin verran toisistaan. Tunne-elämän erot näkyvät jo lapsuudessa: Lasten tunneilmaisun sukupuolieroja tarkastelleen, yhteensä 166 tutkimusta käsittäneen, metatutkimuksen mukaan tytöt ilmaisevat lapsuudessa ja nuoruudessa enemmän positiivisia tunteita kuin pojat. Saman tutkimuksen mukaan tytöillä on myös poikia enemmän sisäänpäin suuntautuvia negatiivisia tunteita, kuten surua ja ahdistuneisuutta. Pojilla puolestaan on enemmän ulospäin suuntautuvia tunteita kuin tytöillä.

Tutkimusten mukaan miehet ja naiset kokevat tunteita sekä havaitsevat, ilmaisevat, käsittelevät ja käyttävät niitä eri tavoin. Useammissakin tutkimuksissa naisten on todettu olevan tunneälykkäämpiä kuin miesten. Tutkimusten mukaan tunne-elämän eroihin sukupuolten välillä vaikuttavat synnynnäiset temperamenttipiirteet, hormonit sekä aivojen rakenteelliset ja toiminnalliset erot.

Lähteet:
Chaplin, T. M. & Aldao, A. 2013. Gender Differences in Emotion Expression in Children: A Meta-Analytic Review. Psychological Bulletin 139 (4), 735–765. Viitattu 19.1.2015. Saatavissa http://www.apa.org/pubs/journals/features/bul-a0030737.pdf
Fernández-Berrocal, P., Cabello, R., Castillo, R. & Extremera, N. 2012. Gender differences in emotional intelligence: The mediating effect of age. Behavioral Psychology/Psicología Conductual 20 (1), 77-89. http://www.funveca.org/revista/PDFenglish/2012/art02.1.20.pdf
Kokkonen, M. 2010. Ihastuttavat, vihastuttavat tunteet. Opi tunteiden säätelyn taito. Jyväskylä: PS-kustannus.
Saarinen, M. & Kokkonen, M. 2012. Tunne mies, tunne nainen. Ymmärrä tunne-elämän erilaisuutta. Helsinki: Kirjapaja.

Koulukuraattorin ja -psykologin aastattelu

Tunteiden säätely, tunnetaidot ja tunneäly

Tunteiden säätely tarkoittaa kykyä vaikuttaa siihen, mitä ja kuinka pitkään ja voimakkaasti milloinkin tunnemme (Eisenberg, Fabes, Guthrie & Reiser 2000, Kokkosen 2010, 19 mukaan). Tunteiden säätelyn lähikäsitteitä ovat tunteiden hallinta ja tunteiden käsittely. Tunteiden hallinta on käsitteenä kapeampi ja sisältää vain tunteen hallitsemisen ja siihen liittyvän käyttäytymisen hillitsemisen. Tunteiden käsittely puolestaan lähellä tunteiden säätelyä, käsitteet ovat vain vakiintuneet käyttöön eri tieteenaloilla.

Tunteiden säätelyn ongelmat ovat melko yleisiä. Tavallisesti tunteiden säätelyn vaikeudet jaetaan yli- ja alisäätelyyn. Ylisäätely liittyy monesti esimerkiksi estoisuuteen ja tunteiden syvällisen ymmärtämisen vaikeuksiin. Alisäätelyn lopputuloksena on puolestaan usein vaikeasti kestettävää henkistä mielipahaa ja ylikuormittumista, kuten masentuneisuutta, ahdistuneisuutta tai maniaa. Tunteiden säätely eroaa kuitenkin mielialojen säätelystä.


Tunteiden säätely

• lievittää ja hillitsee kuormittavia tunteita
• auttaa palauttamaan elimistön ja tunteiden tasapainotilan
• auttaa säätelemään käyttäytymistä
• pitää tunne-elämän joustavana ja avoimena
• auttaa säilyttämään myönteiset suhteet toisiin ihmisiin
• edistä henkistä hyvinvointia ja tasapainoa.

Tunteiden säätelyä voidaan lähestyä taidon näkökulmasta, jolloin puhutaan tunnetaidoista. Ei ole kuitenkaan selvää, onko tunteiden säätely muita tunnetaitoja sisältävä taito vai taito, joka rakentuu muille tunnetaidoille. Tästä huolimatta tunteiden säätelyä on mahdollista harjoitella, oppia ja opettaa. Taidon harjoitteleminen on kannattavaa, sillä tutkimusten mukaan useat sosiaaliset taidot ovat riippuvaisia juuri tunteiden säätelyn taidosta.

Yhdysvaltalaistutkijat Salovey ja Meyer ovat tiivistäneet keskeisimmät tunnetaidot tunneälyn käsitteeksi. Tunneäly koostuu neljästä eri osataidosta, jotka muodostavat hierarkkisen kokonaisuuden. Tunneälyn lähikäsitteitä ovat emotionaalinen pätevyys, emotionaalinen lukutaito, affektiivinen sosiaalinen pätevyys sekä sosioemotionaalinen oppiminen.


Tunneälyn osataidot

• tunteiden tunnistaminen, arvioiminen ja ilmaisu
• ajattelun tukeminen tunteiden avulla
• tunneperäisen tiedon analysointi ja ymmärtäminen
• omien ja muiden ihmisten tunteiden säätely.

Tunteiden säätelyn apuna voi käyttää monia eri tapoja. Säätelykeinot voidaan jakaa aktiivisiin ja passiivisiin keinoihin, joista aktiivisten keinojen ajatellaan tavallisesti olevan passiivisia parempia. Lisäksi keinot voidaan jakaa tietoisiin ja tiedostamattomiin sekä toimintaa ja ajatuksia painottaviin keinoihin. Yhdenlainen tapa ryhmittelytapa on myös tarkastella, mihin tunteen aikaansaavaan osatekijään – tietoon, kokemukseen tai fyysisiin muutoksiin – keinot pyrkivät vaikuttamaan.


Tunteita voi säädellä

• muuttamalla tarkkaavaisuuden kohdetta
• muuttamalla asian tai tapahtuman henkilökohtaista merkitystä
• nauttimalla myönteisistä tunnekokemuksista
• erottamalla tilanteen laukaisemat ajatukset itse tilanteesta ja siinä virinneistä tunteista
• mielikuvaharjoittelun avulla
• välttämällä tunteiden märehtimistä ja tukahduttamista
• poistumalla tilanteesta
• osallistumalla kulttuuriharrastuksiin
• kirjoittamalla
• harrastamalla liikuntaa
• tekemällä jotakin yhdessä muiden kanssa.

Lähteet:
Kokkonen, M. 2010. Ihastuttavat, vihastuttavat tunteet. Opi tunteiden säätelyn taito. Jyväskylä: PS-kustannus.
Saarinen, M. & Kokkonen, M. 2003. Tunneäly – Kohti KOKOnaista elämää. Helsinki: WSOY.

Affekti, emootio ja tunnekokemus

Sana emootio tulee latinan kielen sanasta emovere, joka tarkoittaa liikuttamista tai liikkeelle panemista. Nykyisistä tunneteorioista useimmat erottavat emootion ja tunteen käsitteet toisistaan. Näiden käsitteiden ajatellaan sijoittuvan yhteisen yläkäsitteen alle. Tämä yläkäsite on nimeltään affekti ja se tarkoittaa tunnetilaa.

Tunneteorioissa emootiot määritellään automaattisiksi ja biologisesti määräytyneiksi, joko tiedostamattomiksi tai esitietoisiksi tunnereaktioiksi. Emootiot sijoittuvat tunneprosessin alkupäähän, kun taas tunnekokemukset eli tunteet ovat tunneprosessin myöhempi tietoinen vaihe. Tunteet tulevat näkyviksi tunneilmaisun kautta ja ne heijastuvat voimakkaasti muuhun toimintaamme. Tunteisiin vaikuttavat muisti- ja mielikuvat sekä kasvatus ja kulttuuri.

Tunteet vaihtelevat niin esiintymistiheydeltän, kestoltaan kuin voimakkuudeltaankin. Ne erotetaan tavallisesti mielialoista, jotka ovat tunteita pidempikestoisia, vähemmän voimakkaita ja heijastuvat ennemmin kehonkieleen kuin kasvojen ilmeisiin. Siinä missä tunteet kertovat meille jotakin ympäröivästä maailmasta ja sen tapahtumista, mielialat kertovat meistä itsestämme ja omasta hyvinvoinnistamme.

Tunteet voidaan aistia sekä kehossa että mielessä monitasoisina ilmiöinä. Tunteet voivat olla luonteeltaan positiivisia tai negatiivisia ja ne voivat joko edistää tai vahingoittaa hyvinvointiamme – kaikki tunteet ovat kuitenkin hyväksyttäviä sopivasti annosteltuna. Suurimmalta osin tunteemme ovat sosiaalisia tunteita, joilla viestitetään erilaisia tunteiden taustalla olevia tarpeita.


Tunteet

• ovat tärkeitä elossa säilymisen ja elämän mielekkyyden kannalta
• ohjaavat huomaamaan ympäristön vaarat ja muuttavat toimintavalmiutta
• vaikuttavat moniin havaitsemis- ja ajattelutoimintoihin
• vaikuttavat sosiaalisen elämän sujuvuuteen
• ohjaavat moraalista päätöksentekoa
• laittavat arjen toiminnot henkilökohtaisen hyvinvoinnin kannalta tärkeysjärjestykseen.

Lisäksi myönteiset tunteet

• auttavat palautumaan kielteisten tunnekokemusten rasituksista
• edistävät elämän tarkoituksellisuuden tunnetta ja terveyttä
• parantavat neuvottelutilanteita ja niiden lopputuloksia
• tukevat luovaa ongelmanratkaisua
• lisäävät päätöksenteon nopeutta ja joustavuutta
• edistävät keskittymistä, muistamista ja oppimista.

Lähteet:
Kokkonen, M. 2010. Ihastuttavat, vihastuttavat tunteet. Opi tunteiden säätelyn taito. Jyväskylä: PS-kustannus.
Saarinen, M. & Kokkonen, M. 2003. Tunneäly – Kohti KOKOnaista elämää. Helsinki: WSOY.
Siira, J. & Saarinen, M. 2011. Tunnekartalle. Tietoisempaan tunne-elämään. Helsinki: Kirjapaja.